Osinkoverotus

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ainoastaan huojennettua osinkoa ja sitä, miten osakkeen matemaattisen arvon laskeminen neljään prosenttiin vaikuttaisi verotukseen. Mikäli haluat tietää, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus toimii kokonaisuudessaan tällä hetkellä, lue aiempi blogikirjoitus aiheesta.

Ei muutoksia osakkeen matemaattisen arvon laskentakaavaan

Osakkeen matemaattista arvoa varten laskettaisiin edelleen ensin yhtiön nettovarallisuus (varat – velat). Useimmissa tilanteissa nettovarallisuus on yhtä kuin yhtiön oma pääoma. Nettovarallisuus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä, jolloin saadaan osakkeen matemaattinen arvo.

Huojennettu osinko pysyisi osakkeiden matemaattisen arvon enimmäisprosenttia lukuun ottamatta entisellään. Mikäli osinkoa maksettaisiin enintään 4 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa, siitä olisi:

– 25 % veronalaista pääomatuloa
– 75 % verotonta tuloa

150 000 euron raja olisi edelleenkin osakaskohtainen.

Yleistä osakkeiden matemaattisen arvon alentamisesta

Mikäli osakkeiden matemaattista arvoa päädyttäisiin huojennetussa osingonjaossa alentamaan neljään prosenttiin, tämä suosisi vakavaraisia ja/tai suuria yhtiöitä, joilla osakkeiden matemaattisen arvon alentaminen ei todennäköisesti vaikuttaisi yhtiön osingonjakokykyyn ainakaan suurilta osin, sillä näillä yhtiöillä nettovarallisuus on useimmiten jo valmiiksi erittäin suuri. Näin ollen ne pystyisivät edelleen jakamaan suuren määrän huojennettua osinkoa . Eniten haittaa tämän muutoksen osalta kokisivatkin mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joiden huojennetut osingot tippuisivat käytännössä puoleen verrattuna nykyiseen kahdeksan prosentin huojennettuun osinkoon.

Suomessa valtaosa yrityksistä on joko yksinyrittäjänä toimivan henkilön yrityksiä tai vastaavasti alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Huojennetun osingon osakkeiden matemaattisen arvon laskeminen neljään prosenttiin tarkoittaisi käytännössä sitä, että kyseisen mallin mukaan varsinkin pienyrittäjien kannustin huojennettujen osinkojen suhteen vähenee. Tämä taas saattaa pahimmassa tapauksessa laskea Suomen vuotuisia verotuloja, sekä vähentää Suomessa syntyvien uusien yritysten määrää.

Suomesta löytyy myös varmasti yrityksiä, joiden toimintaan osakkeiden matemaattisen arvon alentaminen ei vaikuttaisi oikeastaan ollenkaan. Olisi kuitenkin tärkeää, että Suomen kansantaloudelle tärkeiden yrittäjien työn kannustimia ei heikennettäisi.

Me Rätinki tilitoimistoissa autamme yrittäjiä aina yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Mikäli haluat tietää enemmän vähennysoikeuksistasi yhtiösi verotuksessa, ota yhteyttä ja sovitaan aika tapaamiselle! Katso sinua lähimmän toimipisteen yhteystiedot ja ota yhteyttä!

Artikkeli Huojennetun osingonjaon vaikutus verotukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Rätinki.

Edustus-, markkinointi ja neuvottelukuluja muodostuu luonnollisesti yrityksen toiminnassa ja erityisesti yritystoimintaa kasvattaessa. On hyvä ymmärtää mitä nämä tarkoittavat ja miten ne voidaan huomioida yrityksen verotuksessa.

Edustuskuluista 50 % verovähennys

Edustuskulut ovat yrityksen menoja, jotka kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin, esimerkiksi asiakkaisiin tai liiketuttaviin. Näiden kulujen nimenomaisena tarkoituksena on vaikuttaa uusien liikesuhteiden muodostumiseen, entisten säilyttämiseen, parantamiseen tai muutoin toiminnan edistämiseen. Elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön edustuskuluista 50 % on vähennyskelpoista yhtiön tuloverotuksessa, arvonlisäveroa edustuskuluista ei kuitenkaan voida vähentää.

Markkinointi- ja neuvottelukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia

Miten edustuskulut sitten eroavat neuvottelu- tai markkinointikuluista? Yksinkertaisena ohjeena voidaan pitää jakoa yhtiön ulkopuolisiin tahoihin (edustus- tai markkinointikulu) ja omaan henkilöstöön tai hallintoelimiin (neuvottelukulu). Kuitenkin myös asiakkaille neuvottelujen yhteydessä tarjotut tavanomaiset ja kohtuulliset tarjoilut voidaan lukea neuvottelukuluiksi, kunhan dokumentaatio on kunnossa.

Kuittiin tai muuhun selvitykseen tulee kirjata, millaisesta tilaisuudesta oli kyse, keitä oli mukana ja miksi neuvottelu pidettiin. Neuvottelukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia niin tuloverotuksen kuin arvonlisäveronkin osalta.

Markkinointikulut ovat neuvottelukulujen tapaan lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia yrityksen tulo- ja arvonlisäverotuksessa. Rajanvetoa edustuskulujen ja markkinointikulujen välille on kuitenkin toisinaan vaikeaa tehdä. Yleisesti ottaen, mitä rajatummalle joukolle huomionosoitus tai tilaisuus kohdennetaan, sitä todennäköisemmin kyseessä on edustus- kuin markkinointikulu. Markkinointitilaisuudet ovatkin lähtökohtaisesti avoimia tilaisuuksia, eikä yritys ole rajannut ennalta osallistujajoukkoa.

Vähennysoikeutta tulkitaan usein liian varovaisesti

”Kun hauskanpito alkaa, niin vähennysoikeus päättyy”, kuului taloushallintoalan koulutustilaisuuksien tuttu teesi vielä joitakin vuosia sitten. Liekö tästä johtuen, mutta vähennysoikeutta edustamisessa ja sen luonteisissa tapahtumissa tulkitaan yhä liian suppeasti ja varovaisesti, erityisesti, jos kuitilla on alkoholiostoja. Toisin sanoen, vähennyskelpoisia kuluja kirjataan vähennyskelvottomiksi yksityismenoiksi tai osakaslainoiksi, vaikka edellytykset vähennysoikeuteen olisivat olemassa. Monesti kyse on hukkuneesta tai epäselvästä kuitista, jonka voisi korvata lyhyellä, vapaamuotoisella selostuksella liiketapahtuman sisällöstä. Yritystoimintaan ja erityisesti sen kasvattamiseen liittyy olennaiselta osin asiakkaista ja sidosryhmäsuhteista huolehtiminen – juuri tätä edustusmenot parhaimmillaan ovat.

”Yritystoimintaan ja erityisesti sen kasvattamiseen liittyy olennaiselta osin asiakkaista ja sidosryhmäsuhteista huolehtiminen, juuri tätä edustusmenot parhaimmillaan ovat.”

Onko alkoholi aina edustamista?

Tulkitaanko alkoholi aina edustukseksi tai saako sitä vähentää verotuksessa lainkaan? Yksityinen kulutus on tietysti asia erikseen, mutta ei edustamisenkaan tarvitse tarkoittaa viikon läträämistä Himoksella! Alkoholiostosten osalta ollaan harvoin tilanteessa, jossa vähennysoikeutta ei olisi lainkaan. Alkoholilahjat asiakkaille tai sidosryhmille on verotuksessa tulkittu käytännössä aina edustamiseen liittyviksi, kyseessä on siis 50 % vähennysoikeus tuloverotuksessa! Alkoholin tarjoilu omalle henkilökunnalle esimerkiksi firman pikkujouluissa on verotuksessa puolestaan kokonaan vähennyskelpoista. Myös arvonlisäverot alkoholitarjoiluista voidaan vähentää, kunhan yleiset vähennyskelpoisuutta koskevat ehdot täyttyvät. Edustuskulujen kanssa ei siis toisaalta kannata turhaan arkailla, vaan miettiä realistisesti mitkä kulut liittyvät aidosti yritystoiminnan kasvattamiseen ja sidosryhmistä huolehtimiseen. Jos olet epävarma, apua kulujen tulkintaan ja ryhmittelyyn saat tilitoimistoltasi.

Me Rätinki tilitoimistoissa autamme yrittäjiä aina yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Mikäli haluat tietää enemmän vähennysoikeuksistasi yhtiösi verotuksessa, ota yhteyttä ja sovitaan aika tapaamiselle! Katso sinua lähimmän toimipisteen yhteystiedot ja ota yhteyttä!

Artikkeli Edustusta vai markkinointia? Mitä voin vähentää verotuksessani? julkaistiin ensimmäisen kerran Rätinki.

Vuodenvaihde merkitsee uuden kalenterivuoden lisäksi useimmiten myös yhtiökokouksien aikaa. Yhtiökokouksissa päätetään muun muassa yhtiöiden varojen, eli tuttavallisemmin osinkojen jakamisesta. Listaamattomasta yrityksestä saatua osinkoa verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Näiden lisäksi osa osingoista on verotonta tuloa.

Osakkeen matemaattinen arvo osinkojen verotuksen pohjana

Osinkojen verotus lasketaan osakekohtaisesti niin kutsutun matemaattisen arvon perusteella. Tämä arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat, jolloin saadaan yhtiön nettovarallisuus. Tämä nettovarallisuus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä, jolloin saadaan osakkeen matemaattinen arvo. Useimmissa tilanteissa nettovarallisuus on yhtä kuin yhtiön oma pääoma.

Pääomatulo-osinko: Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta

Mikäli osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa, siitä on

• 25 % on veronalaista pääomatuloa
• 75 % on verotonta tuloa

150 000 euron raja on osakaskohtainen.

Mikäli osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisestä arvosta, mutta yli 150 000 euroa. Tällöin 150 000 euroa ylittävältä osalta

• 85 % on veronalaista pääomatuloa
• 15 % on verotonta tuloa

Pääomatuloa verotetaan kahdella kiinteällä veroprosentilla, joka on kaikille luonnollisille henkilöille sama. 30 000 euroon asti ansaittua pääomatuloa verotetaan 30 %. Tämän lisäksi 30 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulovero on 34 %.

Ansiotulo-osinko: Osinko yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta

Mikäli osinkoa maksetaan yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevästä osasta

• 75 % on veronalaista ansiotuloa
• 25 % on verotonta tuloa

Ansiotulo-osingossa 8 % ja sen alle jäävä osa verotetaan siis pääomatulo-osinkona, jonka jälkeen 8 % ylittävä osa verotetaan ansiotulo-osinkona. Ansiotulo-osingossa on hyvä huomioida, että sitä verotetaan progressiivisesti, eli luonnollisen henkilön veroprosentti suurenee sitä mukaan kuin tulot kasvavat.

Yhtiön tulee kaikissa osingonjakotilanteissa toimittaa Verohallintoon ennakonpidätys jaetusta osingosta, mikäli saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätyksen määrä on 7,5 % siitä osasta osinkoa, joka on enintään 150 000 euroa. Tämän ylittävältä osalta ennakonpidätyksen määrä on 28 %.

Osinkoverotuksesta yleisesti

Suomessa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus kannustaa siihen, että yhtiö tekee pitkällä aikavälillä voittoa. Näin yhtiö kasvattaa nettovarallisuuttaan ja osakkeiden matemaattinen arvo kasvaa. Enintään 8 % pääomatulo-osinko 150 000 euroon asti on yrittäjän näkökulmasta verojen osalta edullisinta voitonjakoa yrityksestä. Osingoista aiheutuva vero määritellään Suomessa y-tunnuskohtaisesti. Mikäli yrittäjällä on siis useampia osakeyhtiöitä, joista hän saa osinkotuloa, tarkastellaan 8 % tuottoa ja 150 000 euron osakaskohtaista rajaa aina yrityskohtaisesti.

Lopulta päätösvalta osinkojen jaosta on kuitenkin yhtiökokouksella. Ei ole estettä maksaa myöskään enemmän osinkoa kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, kunhan yhtiön maksukyky ei vaarannu ja yhtiön voittovarat sen sallivat.

Me Rätinki-tilitoimistoissa autamme yrittäjiä aina yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Mikäli haluat tietää enemmän osingon jakamisesta yhtiössäsi, ota yhteyttä ja sovitaan aika tapaamiselle! Katso sinua lähimmän toimipisteen yhteystiedot ja ota yhteyttä!

Artikkelin on kirjoittanut Kari Myllykangas.

Artikkeli Listaamattoman yhtiön osinkoverotus – muista ainakin nämä! julkaistiin ensimmäisen kerran Rätinki.