Yhtiökokouksissa päätetään yhtiöiden varojen eli osinkojen jakamisesta. Mitä listaamattoman yhtiön osinkoverotuksesta tulisi tietää ja mitä olisi syytä ottaa huomioon? Mikä on pääomatulo-osingon ja ansiotulo-osingon ero, ja millaisissa tilanteissa ne tulevat käytäntöön?
Vuodenvaihde merkitsee uuden kalenterivuoden lisäksi useimmiten myös yhtiökokouksien aikaa. Yhtiökokouksissa päätetään muun muassa yhtiöiden varojen, eli tuttavallisemmin osinkojen jakamisesta. Listaamattomasta yrityksestä saatua osinkoa verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Näiden lisäksi osa osingoista on verotonta tuloa.
Osakkeen matemaattinen arvo osinkojen verotuksen pohjana
Osinkojen verotus lasketaan osakekohtaisesti niin kutsutun matemaattisen arvon perusteella. Tämä arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat, jolloin saadaan yhtiön nettovarallisuus. Tämä nettovarallisuus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä, jolloin saadaan osakkeen matemaattinen arvo. Useimmissa tilanteissa nettovarallisuus on yhtä kuin yhtiön oma pääoma.
Pääomatulo-osinko: Osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta
Mikäli osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa, siitä on
- 25 % on veronalaista pääomatuloa
- 75 % on verotonta tuloa
150 000 euron raja on osakaskohtainen.
Mikäli osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisestä arvosta, mutta yli 150 000 euroa. Tällöin 150 000 euroa ylittävältä osalta
- 85 % on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verotonta tuloa
Pääomatuloa verotetaan kahdella kiinteällä veroprosentilla, joka on kaikille luonnollisille henkilöille sama. 30 000 euroon asti ansaittua pääomatuloa verotetaan 30 %. Tämän lisäksi 30 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulovero on 34 %.
Ansiotulo-osinko: Osinko yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta
Mikäli osinkoa maksetaan yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevästä osasta
- 75 % on veronalaista ansiotuloa
- 25 % on verotonta tuloa
Ansiotulo-osingossa 8 % ja sen alle jäävä osa verotetaan siis pääomatulo-osinkona, jonka jälkeen 8 % ylittävä osa verotetaan ansiotulo-osinkona. Ansiotulo-osingossa on hyvä huomioida, että sitä verotetaan progressiivisesti, eli luonnollisen henkilön veroprosentti suurenee sitä mukaan kuin tulot kasvavat.
Yhtiön tulee kaikissa osingonjakotilanteissa toimittaa Verohallintoon ennakonpidätys jaetusta osingosta, mikäli saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätyksen määrä on 7,5 % siitä osasta osinkoa, joka on enintään 150 000 euroa. Tämän ylittävältä osalta ennakonpidätyksen määrä on 28 %.
Osinkoverotuksesta yleisesti
Suomessa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus kannustaa siihen, että yhtiö tekee pitkällä aikavälillä voittoa. Näin yhtiö kasvattaa nettovarallisuuttaan ja osakkeiden matemaattinen arvo kasvaa. Enintään 8 % pääomatulo-osinko 150 000 euroon asti on yrittäjän näkökulmasta verojen osalta edullisinta voitonjakoa yrityksestä. Osingoista aiheutuva vero määritellään Suomessa y-tunnuskohtaisesti. Mikäli yrittäjällä on siis useampia osakeyhtiöitä, joista hän saa osinkotuloa, tarkastellaan 8 % tuottoa ja 150 000 euron osakaskohtaista rajaa aina yrityskohtaisesti.
Lopulta päätösvalta osinkojen jaosta on kuitenkin yhtiökokouksella. Ei ole estettä maksaa myöskään enemmän osinkoa kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, kunhan yhtiön maksukyky ei vaarannu ja yhtiön voittovarat sen sallivat.
Me Rätinki-tilitoimistoissa autamme yrittäjiä aina yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Mikäli haluat tietää enemmän osingon jakamisesta yhtiössäsi, ota yhteyttä ja sovitaan aika tapaamiselle! Katso sinua lähimmän toimipisteen yhteystiedot ja ota yhteyttä!
Artikkelin on kirjoittanut Kari Myllykangas.
